5. loka, 2013

Kokemäenjoki

Kokemäenjoki oli joskus mahtava virta. Lohet ja viikingit nousivat jokea ylös. Enää ei nouse jokea pitkin kumpikaan. Ennen kala pääsi Kokomäenvesistöstä eteenpäin Hämeenlinnan kautta aina Porvoonjoen latvavesille asti.

Keskusteluissa puhutaan aina Kemijoen ja Kymijoen kalateistä. Hyvä sekin, mutta myös Kokemäenjoki tarvitsee kalatiensä. Kokemäenjoki ei ole enää mikään 1970-luvun likaviemäri, vaan sähkökalastuksessa on löytynyt lohenpoikasia Kimmo Puosin opinnäytetyössä Arantilankoskessa ja Kortteessa. Kokemäenjoki on tunnettu myös toutaimistaan ja nahkiaisista.

Harjavallan voimalaitoksen edustalla näkee miksi Kokemäenjoki oli niin hyvä lohijoki. Joen pohja on hiekkakivistä peruskalliota, jossa on tuhansia halkeamia, sekä monttuja, joissa lohi voi oleskella ja kutea.

Nykyisin Kokemäenjoen vesistössä on 16 voimalapatoa. Valitettavasti Kokemäenjoen voimaloissa ei ole toimivia kalaportaita.

"Maa ja metsätalousministeriö on hakenut Länsi-Suomen vesioikeudelle  vesioikeudelta Kokemäenjoessa sijaitsevien Harjavallan, Kolsin ja Hartolankosken voimalaitosten kalataloudellisten velvoitteiden tarkistamista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että voimalaitosten ei tarvitsisi rakentaa niiden ohi johtavia kalareittejä, mihin vesioikeus lupaehdot voimalat velvoittaa."

"Nokian Siuronkoskella on Turun ja Porin läänin antama Keisarillisen senaatin kauppa ja teollisuustoimikunnan 20.11.1908 vahvistama lupa, jossa on määrätty rakennettavaksi kalatie. Suomen vesioikeus on 18.9.1975 ja 18.9.1980 antanut rakennustöille lisäaikaa"

Yllä oleva on käsittämätöntä kala ja lohipolitiikkaa Suomessa. Maa ja Metsätalous ministeriöllä ei Kokemäenjoenkaan lohiasiassa ole puhtaita jauhoja pussissa. Mitä enemmän näitä asioita tutkii sitä hämmästyneeksi ja vihaisemmaksi tulee. Voimaloiden lupaehtoja on rikottu todella mallikkaasti ja pitkään Suomessa. Tällä viikolla kansanedustajilta kysyttiin kalateistä. Vastaajien enemmistön mielestä voimalayhtiöiden tulee rakentaa kalatiet.

HS kertoi 2.10.2013 kuinka Kalingradiin on rakennettu jäteveden puhdistamoa yli 30 vuotta, kuin Iisakin kirkkoa.

Onko kalaportaat Suomen "Gaudin" kirkko?

Sitaateissa olevat kohdat on lainattu Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilta.