26. tammi, 2012

26.1.2012

Nykyisin telkkarissa pyörii sarjoja, jotka ainakin osittain sivuavat keräilyä. Kuinka todellisia ne ovat en tiedä, mutta ainakin hyvä viihdearvo niillä on. Tiivisti seuraamalla oppii ainakin uusia asioita. Kaikkien keräilysarjojen äiti oli antiikkikauppias Lovejoy, joka oli 80-luvun kulttisarja Ylellä. Sarja oli hyvin kirjoitettu ja näyttelijät erinomaisia. Nykyisin meitä ei paljon mikään viihdytä Ylellä. Sen sijaan muilla kanavilla pyörii muutamia mielenkiintoisia sarjoja, kuten Amerikan kovimmat keräilijät, Panttilainaamo ja Huutokaupan metsästäjät.

Suomalaiselle keräilijälle voi olla kova paikka huomata, miten paljon enemmän tavaraa ulkomailla on tarjolla. Minulle oli kova luu huomata, että käydessäni Langs`in huutokaupassa Yhdysvalloissa Bostonin lähellä, näin siellä yhdessä päivässä enemmän tavaraa, kuin täällä kymmenessä vuodessa. Kuitenkin meillä hyvän tavaran löytäminen on suhteessa helpompaa. Ei tarvitse käydä hirveätä esinemassaa lävitse.  Kuitenkin helmiä tulee vastaan hyvin harvoin, joten silloin pitää olla valmiina. Tietoa ja taitoa pitää olla takataskussa. Pelkällä Arabian piippuleiman tietämisellä ei pärjää! Työtä pitää tehdä paljon. Ulkomaisista sarjoista näkee miten kaupankäynti on ulkomailla kehittyneempää. Asiakas sanoo hinnan, eikä ostajan tarvitse yleensä ostaa suurta erää tavaraa. Yleensä kauppaa tehdään yhdestä kappaleesta. Heissä ei ole laukkuryssän vikaa! Lopuksi paiskataan vielä kättä.

Huomioitavaa sarjoissa on se, miten paljon kaikki sarjojen henkilöt käyttävät apunaan asiantuntijoita. Vaikka he ovat itse asiantuntijoita, he käyttävät apunaan kunkin keräilyalan parhaimpia asiantuntijoita. Palvelut maksetaan rahalla tai tavarana.

Sarjojen henkilöt ovat suosittuja! Mike Wolfe omistaa yli 100 000 Facebook kaveria. Keräily on suosittu ja arvostettu harrastus meillä ja muualla. Sitä kannattaa tehdä hymyssä suin, kuten sarjoista näemme. Hymyssä suin maailma näyttää paremmalta. Tänään ja huomenna.