6. helmi, 2018

Aino triptyykki

Akseli Gallen-Kallela maalasi Aino triptyykin 1891. Ilta-Sanomat kertoi kuinka Ateneumin museonjohtajalta Susanna Pettersonilta vaaditaaan ajoittain taulun poistamista Ateneumin museon seinältä. Tilannetta pahentaa se, että Manchester Art Gallery poisti J.W. Waterhousen teoksen Hylas and the Nymphs-teoksen seiniltään. Aino-tarua on arvostelteltu Me Too kamapanjan valossa.

Häviääkö kohta museoista kaikki patsaat, missä naisten kummut tai miesten mukkelit on esillä? Taitaa käydä varastotilat ahtaaksi. Alkaako mennä jo ihan överiksi? Eikö mielummin pitäisi puuttua elokuvien ja television ylettömään väkivaltaan. Ainakin itse näen Aino-teoksessa myös nuo airot. Ihailen miten 1800-luvulla on osattu jo muotoilla keveitä ja hyviä airoja. Nykyisin ei enää samaan pystytä, vaan airot on ylettömän painavia rautakankia. Yritä nyt niillä sitten soutaa, että se olisi hauskaa. Tietysti onhan sekin jotain, että nykymaailmassa kiinnostavat vielä Kalevalan tarut. Ehkä Kalevalakin kirjanakin menee kohta sensuuriin. Poistetaanko tai peitettänkö kohta Kansallismuseon freskotkin? Kuinka moni tietää, että Aino teoksen kehyksessä on Gallen-Kallelan Karjalassa näkemien hirsitalojen koristeaiheita?

Nykymaailma menee koko ajan ihmeellisemmäksi.  Eikö yletön väkivalta pitäisi saada pois, eikä yli 100-vuotiaat taulut. Mitkä ovat sensuroijien tarkoitusperät? Eikö kohta saa enää kirjoittaa historiastakaan? Pitää muistaa, että Kemissä pidettiin joskus Aku Ankkaakin turhan uskaliaana. Akulla ei nimittäi ole housuja jalassa.Tuleeko meille Entartete Kunst takaisin? Kuka tuomaroi mikä on oikeaa taidetta kulloinkin ja mikä ei? Saako museoista poistettuja tauluja varastoida vai pitääkö ne hävittää polttamalla, kuten ennen vanhaan Saksassa?

#ateneum #ainoteos #akseligallenkallela