29. loka, 2016

Modiagliani

Eilinen päivä alkoi Ateneumissa Modiaglianin näyttelyllä. Hieno näyttely ja ehdottomasti tutustuminen arvoinen. En ihan täysillä syttynyt. Ehkä Modiaglinin taulut ovat niin samanlaisia, etten päässyt samanlaisiin fiilareihin, kun Kusaman näyttelyssä. Tietysti on vähän epäreilua verrata näitä, sillä onhan kysymys niin erilaisesta aikakaudesta. Kuitenkin itse haen nimenomaan nykyisin niitä fiiliksiä. Mietin poislähtiessä Modiaglianin vaimoa, joka hyppäsi raskaana ollessaan ikkunasta ulos kuultuaan miehensä kuolleen. Onneton Julia ja Romeo tarina.

Ateneumin jälkeen matka jatkui skurulla kohti Kirjamessuja. Tapasin muutaman tutun ja katselin tarjontaa. Kirjoja oli monenlaista ja kokoista. Oma keräilykirjaa näkyi komeita kasoja. Eiköhän joku niistä mene kaupaksi. Naureskelin sääntö Suomelle, kun eräs nuori ei päässyt ruokamessuille edes isän seurassa. Aika naurettavaa holhoomista ja osoittaa, että paljon on vielä tehtävää. Vielä esitystapa ovivahdilla oli tökerö. Ruuanlaitosta kiinnostunut nuori ei pääse ruokamessuilla, koska sisällä on viiniä. Kyllä on taas pahvia touhua.

Tänään vähän erilainen päivä. Kohti Valkeakoskea tekemään mielenkiintoista haastattelua.