Luonto on aina suurempi kuin ihminen!
18. helmi, 2016
Eilen tuli käytyä isolla kylällä. Söin Iso Roban Sreet Castrossa. Siinä etupöydässä oli helppo tarkkailla kadun elämää ja kulkua. Jotenkin tunsin itseni vanhaksi. Se ei ollut enää se Roba, jonka minä joskus tunsin.Ehkä se oli tänä päivänä kansainvälisempi, mutta minä kaipasin sitä tuttua vanhaa Robaa. Se oli turvallisempi ja kotoisampi. Karkkikauppaa, Budabestiä, lompakkokauppaa, sisäpihan kauppoja, läpikulku pasaasia, hattukauppaa, vaattureita ja miesten vaateliikkeitä. Nyt melkein kaikki on ravintoloita. Jotenkin nuhjuisemmaltakin Roba vaikutti, eikä liikennettä ole saatu kävelykadulla vieläkään kuriin. No justiinhan katu on vasta avattu.
Pikainen käynti Design-museossa ja sitten tapaamaan Liisa Saarnia Galateiassa. Hyvin kotoista. Liisa tarjosi tekemäänsä ruisleipää ja itsepyydettyä kraavisiikaa. Sorry Sreet Castro, nyt jäitte kyllä toiseksi. Oli leppoisaa turista kaloista, kuvista ja Ruikun Ruusuista. Kiitos Liisa.