19. tammi, 2015

Unia

Klo on vasta 0:56 ja tuli jo nähtyä unia. Aika usein tulee nähtyä unia, mutta niitä ei muista. Tämän unen muistaa. Ehkä olisi parempi, jos ei muistaisi. Saa hullun paperit, vaikka kylähulluhan mä olenkin. En tiedä oliko tää hyvä uni vai painajainen.

Unessa oli nuoruuteni kavereiden kanssa pohjoisessa. Kaupunkia en tiedä, ehkä se oli Tornio. Pöydässä puhuimme kavereiden kanssa tuttuun tapaan naisista ja tulevista eduskuntavaaleista. Sanoin pojille, että älkää arvostelko Väyrystä niin rankasti, sillä ollaan väärillä lakeuksilla. Joku nainen oli tuttu mun kaverille. Masentavinta oli kuulla kuka esiintyi. Se oli Keminmaan Matisse, joka lauloi tangoa. Se ehti vetästä vasta yhden biisin. Pikkutytöt ehti jo kirkua. Ihmettelin, kun maturet oli vielä aika rauhallisia.Joku sano, et odota vähän kun ne saa vähän viinaa, nyt ne on vielä vähän pidättyväisiä. Rummuissa oli vanha pätäköiden tekijä . Joku kävi kysymässä esiintyjältä, että onko se polvi kunnossa. Mä ajattelin, et antakaa mun kaikki kestää. Sit siinä veikattiin seuraavien vaalien suurin äänikuningas. Se ei ollut Värynen, vaan joku tähän asti tuntemattomampi suuruus. Sit uni päättyi. Kaikkea sitä ihminen joutuu kokemaan. Nyt takaisin nukkumaan. Toivottavasti ei uni enää jatku.

Se unessa oli hyvä, että siitä pitää ehdottomasti kirjoittaa novelli. Tossa on ihan hyvät lähdöt siihen.