Luonto on aina suurempi kuin ihminen!
21. touko, 2014
Yö on yleensä nukkumista varten. Aika harvoin tulee kalastettua keskellä yötä. Siinä on kuitenkin oma tunnelmansa. Alkaa hämärtää, vähitellen yö laskeutuu illan päälle. Väsyttää, tekisi mieli nukkumaan. Yrität tuijottaa vavan kärkeä, näet olemattomia. Tuntuu siltä, ettei tämä onnistu. Odotat viisi tuntia, mitään ei tapahdu. Viimein tärppi klo 01.00. Karppi painaa tuhatta ja sataa, mutta sinä et tiedä, missä siima menee. Otat todella rauhallisesti, kun et ole varma mitä pitäisi tehdä. Onko kala jo tarpeeksi väsynyt haavitettavaksi? Vielä vähän lähemmäksi. Haavi veteen ja kala haaviin. Upea karppi. Seuraava kala haaviin puolen tunnin päästä. Sen jälkeen onkin hiljaista, ei tapahdu mitään. Ei vaikka aamu heräilee ja jumalainen valo nousee puiden takaa. Yön hytinä muuttuu kehräämiseksi. Vihdoin loppuu paleleminen. Kahdeksan aikaan kamat kasaan ja aamupalalle. Touche!