Luonto on aina suurempi kuin ihminen!
16. syys, 2013
Vietin lauantaina iltapäivän Espoon Modernin taiteen museossa. Airikka Nurmela haastatteli viittä eri alan keräilijää. He olivat Klaus Suhonen, Markku Annila, Vexi Salmi, Fiona Timantti ja Olli Ahtola.
Päiviä oli mielenkiintoinen ja tarjosi monenlaista pohdittavaa. Se tämänkaltaisissa tapahtumissa on hyvää, että tomuttunut pää alkaa työskennellä. Pohtii omaa keräämistä suhteessa muiden kokoelmiin. Tulee muistoja mieleen keräilytaipaleelta ja suunnittelee uusia hankintoja.
Väistämättä tämän kaltaisissa tapahtumissa tulee mieleen, että kunnollinen keräilymuseo pitäisi saada pystyyn. Keräilymuseosta tekisi jo mielenkiintoisen sen miten erilaisia keräilyaiheita ihmisillä on. Jokainenhan pitää omaa keräilyalaansa parhaana tai melkein parhaana. Se ei kuitenkaan estä olemasta kiinnostunut myös muiden alojen mielenkiintoisista kokoelmista. Keräilijä on ollut liian usein omassa koiparvien täyttämissä kammiossaan, jos muiden kokoelmat eivät kiinnosta.
Ehkä juuri tästä oli kysymys, koska paikalla ei ollut kovinkaan paljon väkeä. Paikallaolijat saivat kuitenkin varmasti mielenkiintoista virikettä ja tapasivat persoonallisia keräilijöitä. Muisteloiden mennessä historiaan, huomasimme kuinka pieni on keräilijöiden yhteinen tontti. Olimme tehneet aivan samoja havaintoja keräilyn pitkällä matkallamme.
Kiitokset Emmalle virkistävästä iltapäivästä Design Weekin ohjelmistosta. Toivottavasti näitä tulee lisää, sillä aika loppui tapahtumassa täysin kesken, vaikka Birger Kaipiaisen kellot olivat pysähtyneet jo varttia yli 12.
Kuvassa Klaus Suhosen kokoelman leluja